1. Aikamme on lyhyt, syttyvä, sammuva, kuin liekki.
2. Ei tunne tietänsä ihminen, elo on kuin haihtuva hetkinen.
3. Ei elämän arvo riipu sen pituudesta eikä ihmisen merkitystä mitata hänen saavutustensa määrällä. Lyhytkin elämä on kokonainen. Päivänkin matkalla voi nähdä olennaisen.
4. Herra on antanut meille elämän, hänen kädessään on myös lähtömme hetki.
5. Hiljaisuuden äärelle sä miksi käyt näin varhain? Ain sydämessäin sinusta säilyy muisto parhain.
6. Ihminen on kuin tuulen henkäys, hänen päivänsä kuin pakeneva varjo.
7. Ihmisen elinpäivät ovat kuin ruoho, kun tuuli käy hänen ylitseen ei häntä enää ole.
8. Jokainen lähtö voi olla viimeinen, jokainen hyvästijättö ikuinen.
9. Koskaan ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän. Yhtäkkiä vain huomaa, se päättyikin tähän.
10. Luonto on antanut meille lyhyen elämän, mutta hyvin käytetyn elämän muisto on ikuinen.
11. Me emme itke niitä päivä, jotka ovat myötäsi menneet. Vaan olemme onnellisia että ne päivät ovat olleet.
12. Miks´ nyt? Miks´ ei myöhempään? Sen Luoja tietää yksinään.
13. Mitä tummempi taivas, sitä kirkkaammat tähdet. Mitä suurempi suru, sitä lähempänä Jumalaa.
14. Niin lyhyt on askel ajasta ikuisuuteen, niin kapea raja välillä taivaan ja maan.
15. Nopea on lento pääskysen, nopeampi lento hetkien. Vasta kevät on, kun jo syksyn tuntee ihminen.
16. On hiljainen taivaanranta, eikä lintujen laulu soi. Ei kuoleman tarkoitusta aina ymmärtää voi.
17. On lähdön hetki saapuva, sen kaikki kohtaa kerran. Vaan milloin, millä tavalla, se tiedossa on Herran.
18. Radat piirteli rohkeampi kuin käteni vaivainen, joku kaikkia korkeampi, maailmoja valtavampi, joka käskee ja tottelen
19. Usein elon vainioilla iltakello lyö, usein lyö se silloinkin kun kesken jää työ.
20. Älä ajattele, että elämä on lyhyt. Ajattele – miten erikoinen kokemus. Kun siinä ei ole kysymys pituudesta lainkaan, vaan että ylipäänsä on saanut kokea tämän.

◄ Takaisin muistolauseita sivulle